Player FM - Internet Radio Done Right
34 subscribers
Checked 1M ago
Aggiunto quattro anni fa
Contenuto fornito da Yle Areena. Tutti i contenuti dei podcast, inclusi episodi, grafica e descrizioni dei podcast, vengono caricati e forniti direttamente da Yle Areena o dal partner della piattaforma podcast. Se ritieni che qualcuno stia utilizzando la tua opera protetta da copyright senza la tua autorizzazione, puoi seguire la procedura descritta qui https://it.player.fm/legal.
Player FM - App Podcast
Vai offline con l'app Player FM !
Vai offline con l'app Player FM !
Podcast che vale la pena ascoltare
SPONSORIZZATO
Squid Game is back, and so is Player 456. In the gripping Season 2 premiere, Player 456 returns with a vengeance, leading a covert manhunt for the Recruiter. Hosts Phil Yu and Kiera Please dive into Gi-hun’s transformation from victim to vigilante, the Recruiter’s twisted philosophy on fairness, and the dark experiments that continue to haunt the Squid Game. Plus, we touch on the new characters, the enduring trauma of old ones, and Phil and Kiera go head-to-head in a game of Ddakjji. Finally, our resident mortician, Lauren Bowser is back to drop more truth bombs on all things death. SPOILER ALERT! Make sure you watch Squid Game Season 2 Episode 1 before listening on. Let the new games begin! IG - @SquidGameNetflix X (f.k.a. Twitter) - @SquidGame Check out more from Phil Yu @angryasianman , Kiera Please @kieraplease and Lauren Bowser @thebitchinmortician on IG Listen to more from Netflix Podcasts . Squid Game: The Official Podcast is produced by Netflix and The Mash-Up Americans.…
Pieleen mennyt historia
Segna tutti come (non) riprodotti ...
Manage series 2843641
Contenuto fornito da Yle Areena. Tutti i contenuti dei podcast, inclusi episodi, grafica e descrizioni dei podcast, vengono caricati e forniti direttamente da Yle Areena o dal partner della piattaforma podcast. Se ritieni che qualcuno stia utilizzando la tua opera protetta da copyright senza la tua autorizzazione, puoi seguire la procedura descritta qui https://it.player.fm/legal.
Ihmiskunnan historia on kuin roihuava roskistulipalo. Kansallisvaltioiden syntyminen, maanviljelyn kehittyminen, kivihiilen käyttö tai kielen kehittyminen, ovat huimia edistysaskeleita. Mutta onko edistys ollut vain marssi kohti elintasosairauksia, ilmastonmuutosta, kuudetta sukupuuttoaaltoa ja yhtä suurta kaaosta? Pieleen mennyt historia -podcast käy läpi ihmiskunnan perisyntejä. Milloin ihmislajin polku lähti väärään suuntaan ja ketä voimme siitä syyttää? Toimittaja Jussi Nygren Dramaturginen kehittely Lasse Nousiainen Äänitarkkailijat Anders Johansson, Joonatan Kotila ja Mikko Majanen. Kuva Heidi Gabrielsson Tuottaja Marjo Harju Vastaava tuottaja Ville Alijoki Vastaava toimittaja Ville Vilén
…
continue reading
49 episodi
Segna tutti come (non) riprodotti ...
Manage series 2843641
Contenuto fornito da Yle Areena. Tutti i contenuti dei podcast, inclusi episodi, grafica e descrizioni dei podcast, vengono caricati e forniti direttamente da Yle Areena o dal partner della piattaforma podcast. Se ritieni che qualcuno stia utilizzando la tua opera protetta da copyright senza la tua autorizzazione, puoi seguire la procedura descritta qui https://it.player.fm/legal.
Ihmiskunnan historia on kuin roihuava roskistulipalo. Kansallisvaltioiden syntyminen, maanviljelyn kehittyminen, kivihiilen käyttö tai kielen kehittyminen, ovat huimia edistysaskeleita. Mutta onko edistys ollut vain marssi kohti elintasosairauksia, ilmastonmuutosta, kuudetta sukupuuttoaaltoa ja yhtä suurta kaaosta? Pieleen mennyt historia -podcast käy läpi ihmiskunnan perisyntejä. Milloin ihmislajin polku lähti väärään suuntaan ja ketä voimme siitä syyttää? Toimittaja Jussi Nygren Dramaturginen kehittely Lasse Nousiainen Äänitarkkailijat Anders Johansson, Joonatan Kotila ja Mikko Majanen. Kuva Heidi Gabrielsson Tuottaja Marjo Harju Vastaava tuottaja Ville Alijoki Vastaava toimittaja Ville Vilén
…
continue reading
49 episodi
Tutti gli episodi
×Sokeri oli siirtomaa-ajan alussa arvokkain raaka-aine. Se, joka hallitsi sokerin kauppaa, hallitsi maailmaa. Kamppailu tästä valkoisesta kullasta aiheutti siirtomaasotia ja sokeriorjat nousivat kerta toisensa jälkeen väkivaltaisiin kapinoihin. 1600-luvulta lähtien Karibian ja Indonesian saarille perustettiin eurooppalaisten kauppiaiden johtamia orjayhteiskuntia. Kaikkein yleisin sijoituspaikka kahleorjalle oli sokeriplantaasi. Siellä työvoimaa tarvittiin loputtomasti ja työ oli erittäin rankkaa, Euroopassa sokerista tuli aluksi eliitin herkkua. Jo 1700-luvun suomalaisilla porvariväen hampaat mätänivät sokerin ahmimisesta. 1800-luvulla sokerista tuli massojen pahe ja lopulta sen ylikulutus aiheutti maailmanlaajuisen terveyskriisin. Millainen vaikutus sokerikaupalla on ollut globalisaation ja kolonialismin historiaaan? Miten sokerista tuli terveysongelma? Näitä kysymyksiä pohtivat kolonialismin historian yliopistonlehtori Timo Särkkä, ruokahistorioitsija Ritva Kylli, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Perinteisesti eri sukupolvet ovat asuneet yhdessä ja vanhuksista on huolehdittu kotipiirissä elämänsä loppuun asti. Vaivaistaloihin joutuivat vain yksinäiset vanhukset, joilla ei ollut perhettä. Laitosten aikakausi alkoi 1900-luvun alkupuolella, kun kunnat alkoivat ottaa laajemmin vanhuksia hoivaansa. Hoivaa tarvitsevat vanhukset siirtyivät perheen harteilta hyvinvointiyhteiskunnalle, jolloin nuoremmat ihmiset saattoivat yhä enemmän käyttää aikansa palkkatyöhön. Perustettiin kunnalliskoteja ja hoivakoteja. 2000-luvun alussa hoiva on yhä enemmän siirtynyt myös markkinoille ja hoivasta on tullut pääomasijoittajien toimintakenttää. Olemme astuneet pitkäikäisten yhteiskuntaan, missä yhä useampi elää terveenä yhä pidempään. Vaikka tämän pitäisi olla kehityksen riemuvoitto, vanhuksista puhutaan harmaana massana, joka vyöryy yhteiskunnan harteille. Väestön ikääntyminen nähdään ongelmana julkisessa keskustelussa. Samalla vanhusten inhimillisestä hoivasta on tullut monissa hoivakodeissa mahdotonta. Miten vanhat ihmiset ovat eläneet eri aikoina? Milloin vanhusten hoiva kriisiytyi? Näitä kysymyksiä pohtivat historiantutkija Johanna Annola, sosiaalityön professori emerita Marja Vaarama, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Rakentaminen on vuosituhansien ajan perustunut paikallisiin materiaaleihin ja osaamiseen. 1950-luvun jälkeen rakentaminen kiihtyvässä määrin modernisoitui ja monimutkaistui. Raaka-aineet vaihtuivat uusiutuvista ja luonnollisista fossiilisiin ja synteettisiin. Puu, savi ja tiili vaihtuivat muoviin ja betoniin. Samalla käsityö väheni ja rakentamisen laatu heikkeni. Uusilla rakennusmenetelmillä on saatu aikaan nopeampaa, halvempaa ja tehokkaampaa rakentamista, mutta myös hometaloja ja valtavasti enemmän kuormitusta ympäristölle. Rakennettiinko ennen parempia taloja? Oliko sata vuotta sitten sisäilmaongelmia? Näitä kysymyksiä pohtivat arkkitehtuurin historian apulaisprofessori Panu Savolainen, tekniikan tohtori ja arkkitehti Petri Neuvonen, arkkitehti ja puuseppä Lars-Erik Mattila, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren. .…
Joutilaisuus on aina ollut syntiä. Usein historiassa työttömiä on kohdeltu kuin rikollisia tai orjia, joille pitää kehittää töitä. Yleisin ratkaisu työttömyyden ongelmaan aina 1960-luvulle asti olikin ns. lapiolinja eli kaikki laitettiin töihin jollain konstilla, vaikka sitten kaivamaan ojaa. 1990-luvun laman jälkeen massatyöttömyydestä on tullut pysyvä ja normaali osa yhteiskuntaamme. Varhaisemmissa maatalousyhteiskunnissa tällaista ilmiötä ei tunnettu. Kaikille käsipareille löytyi loputtomasti tekemistä. Miten työttömyyden ongelmia on eri aikoina ratkottu? Tätä pohtivat historiantutkija Ella Viitaniemi, Suomen historian yliopistonlehtori Marko Nenonen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Inflaatio on ärsyttävä ilmiö. Hinnat nousevat ja samalla rahalla saa vähemmän. Toisaalta tasainen ja kohtuullinen inflaatio edistää talouskasvua. Se kannustaa kuluttamaan ja lainaamaan rahaa. Inflaatio voi myös olla vaarallinen ilmiö. Inflaation kierre voi johtaa hyperinflaatioon, joka horjuttaa yhteiskuntarauhaa. Näin kävi esimerkiksi Saksassa 1920-luvulla. Milloin inflaation historia alkoi? Mikä inflaatiota aiheuttaa ja milloin se on vaarallista? Näitä kysymyksiä pohtivat taloushistorian professori emeritus Sakari Heikkinen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Euroopan viimeinen suuri rauhanajan nälänhätä nähtiin 1860-luvulla Suomessa, kun halla tuhosi sadot useana peräkkäisenä vuotena. 1900-luvun aikana nälän luonnolliset syyt selätettiin teknologialla. Viljely tehostui ja maailmankauppa kehittyi. Nälänhädistä piti tulla historiaa kaikkialla. Kuitenkin maailmassa elää edelleen satoja miljoonia aliravittuja ihmisiä. Ruokaa tuotetaan tarpeeksi, mutta se jakautuu epätasaisesti. Viime vuosina äärimmäistä nälkää näkevien ihmisten määrä on lisääntynyt ilmastonmuutoksen ja konfliktien vuoksi. Viljan kansainvälinen kauppa on suojannut kansakuntia nälänhädiltä, mutta epäreilu globaali ruokabisnes on myös luonut olosuhteita nälälle. Esimerkiksi Afrikassa viljelijöiden on pitänyt siirtyä tuottamaan arvokkaampia vientikasveja, kuten kaakaota tai sokeriruokoa, paikallisen ruokaturvallisuuden kustannuksella. Miksi nälästä ei ole vieläkään päästy eroon? Miten nälän syyt ovat muuttuneet eri aikoina? Näitä kysymyksiä pohtivat talous- ja sosiaalihistorian dosentti Antti Häkkinen, ympäristötutkija Ville Lähde, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Maailmaa jaetaan taas vahvimpien kesken. Palaamme jälleen imperialismin ja suurvaltapolitiikan aikaan. Fantasiat paluusta suurvallaksi kummittelevat Venäjällä ja Kiinassa. Suurvaltapolitiikka kriisiytyi 1900-luvun alussa maailmansodissa ja sotien jälkeen heräsi toivo neuvottelun ja sopimisen voimasta. Perustettiin ensin Kansainliitto ja sitten Yhdistyneet kansakunnat, mutta nämä ovat olleet voimattomia imperialismin edessä. Uusia sotia ei olla kyetty ehkäisemään neuvottelemalla. Mistä suurvaltojen kamppailu juontaa juurensa ja onko sille mitään vaihtoehtoja? Näitä kysymyksiä pohtivat globaalihistorian yliopistonlehtori Risto Marjomaa, Kiinan kulttuurin ja historian tutkija, yliopistonlehtori Tiina Airaksinen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Verotus on ollut pakollista valtioiden selviämisen ja menestymisen kannalta kaikkina aikoina. Liian tehokas verotus on kuitenkin vienyt veronmaksajia hautaan ja liian kevyt verotus taas on johtanut kokonaisten valtioiden tuhoutumiseen. Suurimman osan historiaa varakkaimmat eivät ole maksaneet juuri lainkaan veroja. Tämä järjestely muuttui vasta maailmansotien aikana. Rikkaimmatkin osallistuivat sodan kustannuksiin maksamalla enemmän veroja. Sotien jälkeen laaja verotus jäi voimaan ja mahdollisti hyvinvointivaltion kehittämisen. Kuitenkin 1980-luvulta eteenpäin hyvinvointivaltion paisumista alettiin kyseenalaistaa ja verotusta keventää maailmanlaajuisesti. Millä tavoin verotuksen historia on mennyt pieleen? Millaista on kohtuullinen verotus? Näitä kysymyksiä pohtivat Suomen ja Venäjän historian dosentti Antti Kujala, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Kivikauden ihmiset olivat metsien ja savannien tuhattaitureita. Ihmisen luontaiset kyvyt saivat kukoistaa eri tavalla kuin nykyajassa. Piti tuntea luonnonmateriaalit ja vuodenaikojen tuomat käänteet. Piti osata itse valmistaa luonnonantimista kaikki tarvittava tekniikka. Vapaa-aikaa oli runsaasti ja se käytettiin luovissa harrastuksissa. Me nykyajan ihmiset taas harvoin edes ymmärrämme, miten käyttämämme tekniset laitteet toimivat. Emme joudu kohtaamaan arjessamme kovin haastavia ongelmia. Olemme syntyneet valmiiseen maailmaan. Meistä on tullut passiivisia, kapea-alaisia, toistaitoisia tunareita. Mitä me tiedämme kivikauden ihmisen älykkyydestä? Olivatko kivikauden ihmiset meitä viisaampia? Näitä kysymyksiä pohtivat arkeologi Mikael Manninen, arkeologi Janne Soisalo, psykologian professori Markus Jokela, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Jo tuhansien vuosien ajan olut on ollut jokapäiväinen juoma ja kännejäkin on otettu aika ajoin hyvässä seurassa. Maanviljelykulttuureissa oluesta saatiin iso osa päivän energiasta. Alkoholi oli ongelmaton osa elämää. Alkoholin aiheuttamat sosiaaliset ongelmat moninkertaistuvat keskiajalla, kun viinan tislaamisen taito levisi Eurooppaan. Viinasta tuli hyvä bisnes talonpojille. 1900-luvun alussa yleinen mielipide kääntyi kannattamaan alkoholin täyskieltoa ja ihanteeksi nousi raittius. Päivä käynnistyi kahvilla eikä enää oluella tai viinalla. Miksi alkoholista tuli ongelma? Tätä pohtivat historian professori Kustaa H. J. Vilkuna, historiantutkija Jenni Lares, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Kuluttajayhteiskunnan synty on ollut mahtava arjen vallankumous. Se on merkinnyt elämän helpottumista ja ihmiskunnan vaurastumista. Ylellisyydestä on tullut arkea ja ylikuluttamisesta tavallista. On syntynyt maailma, jossa ihmiset etsivät merkitystä kulutusvalinnoista. 1980-luvulle asti tavaroiden tarjonnan lisääntyminen merkitsi parempaa elämää, mutta lopulta kulutus lähti lapasesta. Kuluttaminen ei ollutkaan enää perustarpeiden täyttämistä vaan mahdollisuus olla osa jotain suurempaa. Meille myytiin ajatus, että kuluttamalla voisimme muuttaa maailmaa. Miten meistä metsästäjä-keräilijöistä tuli tyhjänpäiväisiä kuluttajia? Tekivätkö tavarat elämästämme parempaa? Näitä kysymyksiä pohtivat kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen, kulutustutkija Matleena Frisk, Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Maatalousyhteiskunnassa rakkaus oli sidottu maahan. Parisuhteen ja avioliiton tavoite oli suvun ja maatilan jatkuminen. Vasta 1800-luvulla romanttinen rakkaus alkoi ohjata elämän tärkeitä valintoja. Rakkauden tunteet muuttuivat elämän korkeimmaksi päämääriksi. Avioliitot perustuivat romanttiselle rakkaudelle. Romanttisen rakkauden ihanteesta seurasi uudenlaisia ongelmia. Odotukset rakkaudelle kohosivat kohtuuttomiksi. Alkoi sinkkuuden aikakausi, joka on saanut mahdottomat mittasuhteet. Meistä on tullut toivottomia rakkauden kuluttajia. Moderni rakkaus on neuroottista ja monimutkaista. Loputon valinnan mahdollisuus on tehnyt meistä sitoutumiskammoisia. Alkoiko rakkauden historia mennä pieleen, kun siitä tehtiin elämän ylin päämäärä? Onko rakastumisesta tullut mahdotonta nykyaikana? Aiheuttaako rakkauden tavoittelu enemmän surua ja kipua kuin ennen? Näitä asioita pohtivat historian professori Kirsi Vainio-Korhonen, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Venäjällä valta on aina keskittynyt yhdelle johtajalle ja häntä ympäröivälle eliitille. Vallan jakaminen laajemmalle joukolle on nähty heikkoutena. Eurooppaa 1800-luvulla myllertäneet ajatukset vapaudesta ja demokratiasta eivät koskaan juurtuneet moskovalaiseen ajatteluun. Poliittinen kulttuuri on pohjimmiltaan erilaista kuin lännessä. Johtaja on aina lain yläpuolella. Kansa ei luota johtajiin eivätkä johtajat kansaan. Valta on Venäjällä vaihtunut pikemminkin kapinoiden kuin vaalien kautta. 1990-luvulla ikkuna demokratiaan oli auki, mutta mahdollisuus hukattiin. Valta pysyi eliitillä. 2000-luvulla hallinto on muuttunut entistä itsevaltaisemmaksi ja alkanut korostaa ulkoisia uhkakuvia. Milloin länsi ja itä lähtivät eri suuntiin? Voiko Venäjästä koskaan tulla demokratiaa? Näitä kysymyksiä pohtivat historian professori Jukka Korpela, Venäjän historian dosentti Kati Parppei, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Koko planeettamme on viipaloitu kuvitteellisilla rajaviivoilla, jotka jakavat ihmiset ja luonnon jonkin valtion omaisuudeksi. Maailma jakautuu meihin rajan sisäpuolella ja niihin toisiin rajan toisella puolella. Rajojen vetäminen on ikivanha perinne. Rajankäyntiä on harjoitettu niin kylien kuin imperiumien välillä. Varhaiset rajat eivät olleet kuitenkaan este ihmisten liikkumiselle. Rajat olivat sopimuksia luonnonvarojen käytöstä tai linnoitusten ketjuja valloittajia vastaan. Rajojen merkitys nousee nationalismin myötä 1800-luvulla ja uudenlainen valtiorajan ajatus johtaa väkivaltaisiin sotiin 1900-luvun alkupuoliskolla. Siksi maailmansotien jälkeen ihmiset alkoivat unelmoida maailmasta, jossa rajat voitaisiin purkaa ja unohtaa. Tuo unelma on lopulta toteutunut vain kaikkein vauraimmille ihmisille ja suurpääomalle. Maailmassa on nyt enemmän raja-aitoja kuin koskaan aikaisemmin. Miten näin on päässyt käymään? Tätä pohtivat Pohjois-Euroopan keskiajan tutkija Tapio Salminen, Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Miika Tervonen, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Sana kiitos on varhaisin kuitti velasta. Se merkitsee, että olet saanut jotain arvokasta ja olet palveluksen velkaa. Lainaaminen on aina ollut sosiaalista liimaa, joka sitoo ihmisyhteisöt yhteen. Pohjimmiltaan laina on osoitus siitä, että olemme riippuvaisia toisistamme. Aikojen kuluessa velasta on kuitenkin tullut taakka, joka määrittelee kaikkea toimintaamme aina asuntovelallisen valinnoista valtioiden päätöksentekoon. Milloin velka alkoi hallita maailmaa ja voisimmeko ylipäätään elää ilman velkaa? Näitä asioita pohtivat taloushistorian professori Jari Eloranta, antropologi Matti Eräsaari, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.…
Benvenuto su Player FM!
Player FM ricerca sul web podcast di alta qualità che tu possa goderti adesso. È la migliore app di podcast e funziona su Android, iPhone e web. Registrati per sincronizzare le iscrizioni su tutti i tuoi dispositivi.