Vastaisku Kronologiselle Snobismille Kirkon Ihmeellisimmät Tarinat podcast

42:17

J.S.Bach on kautta aikojen tunnetuin ja kaikkien tunnustuskuntien arvostama kirkkomusiikin säveltäjä. Ehkäpä hämmästyttävintä Bachissa oli hänen tuotteliaisuutensa. Miten ihmeessä hän ehti säveltää koko valtavan tuotantonsa? Moni pitää Bachia jopa viidentenä evankelistana. Kauden viimeisessä jaksossa kerromme Bachin ihmeellisen elämäntarinan.…

1
Eunukit ja kastraatit 31:46

2 years fa31:46

31:46

Ihmisen kastroiminen ei kuulosta kristilliseltä tavalta, mutta ällistyttävää kyllä, varhainen kirkko joutui kieltämään pappeja kastroimasta itseään. Kirkonmiesten halu itsensä steriloimiseen johtui Matteuksen evankeliumin turhan kirjaimellisesta luennasta. Eunukeista puhutaan Raamatussa paljon, ja kastraatteja on kirkon piirissä tavattu vielä viime vuosisadalle saakka. Syöksymme veitset kädessä tekemään ilmiölle ruumiinavausta ja kuulemme Vatikaanin viimeisen kastraatin laulua.…

1
Enneunien käyttöopas 34:48

2 years fa34:48

34:48

Raamatussa ennustetaan unista niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa. Mutta miten? Voimmeko mekin yrittää? Nukkumatti saa kyytiä, kun porhallamme enneunien syvään päätyyn. Meille selviää kummankin testamentin Joosefin – ja unien – kiehtova yhteys. Jakson lopussa päättelemme, miksi Eero näki unta kärpäsistä hiuksissaan.…

1
Tekoäly taivaan porteilla 42:37

2 years fa42:37

42:37

Rikomme rajoja ja tähyämme historian sijaan tulevaisuuteen, tekoälykkääseen sellaiseen. Ja meillä on kyselyikä. Voiko tekoäly alkaa uskoa Jumalaan? Mitä jos elämme simulaatiossa? Onko tekoäly parempi teologi kuin peruspappi? Testaamme, kenet tulikivenkatkuinen tekoäly päästäisi taivaaseen ja kenet lähettäisi helvettiin.…

1
Nooan arkin mysteeri 38:25

2 years fa38:25

38:25

Nooan arkki on kiehtonut ihmismieliä kautta aikojen. Mitä erikoisesta kertomuksesta pitäisi ajatella? Voiko tarinassa tulvasta olla jotain perää? Ja jos Nooa todella rakensi arkkinsa, millaista elämä siellä oli? Mitä arkille lopulta tapahtui? Sitä on etsitty paljon, ja moni jopa uskoo löytäneensä sen. Keitä arkin löytäjät ovat, ja voiko heidän värikkäisiin tarinoihinsa luottaa?…

1
Athanasios ja kirkon suurin harhaoppi 41:27

2 years fa41:27

41:27

Kirkko oli ensimmäisinä vuosisatoinaan todella tarkka harhaopeista. Niitä torjuttiin, ja niistä riideltiin tavalla, joita on nykyisin vaikea käsittää. Kirkkomme kolmas virallinen, Athanasioksen mukaan nimetty, uskontunnustus kertoo kiehtovasti harhaopeista. Mutta kuka Athanasios oli? Värikäs tarina mm. vie meidät paratiisiin ja tuo tuliaisina omenia. Ja mikseivät harhaopit enää kiinnosta kirkkoa vanhaan malliin?…

1
Eksorkismi ja pahat henget 40:04

3 years fa40:04

40:04

Kauden viimeisessä jaksossa puhumme eksorkismista eli manauksesta. Pahoihin henkiin ei juuri enää uskota. Niitä on kuitenkin esiintynyt lähes kaikissa maailman uskonnoissa. Myös kristinuskoon on kuulunut kautta aikojen, Jeesuksen määräämänä, oppi pahojen henkien pois ajamisesta. Mitä siitä pitäisi ajatella? Pahoilla hengillä tuntuisi ensiajattelemalla olevan vaikeat ajat. Monet sairaudet ovat saaneet luonnollisen selityksen, ja esimerkiksi skitsofrenian ja epilepsian takana ei enää ajatella olevan pahojen henkien vaikutusta. Sairaat ihmiset saavat siis ansaitsemansa lääketieteellisen hoidon eikä heitä luokitella riivatuiksi. Myös kummitukset mielletään pahoiksi hengiksi eli demoneiksi. Suomalaisista enää vain 14% uskoo niihin, eli pelottelusta on tullut entistä vaikeampaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaikka pahoista hengistä puhutaan, kuulijoita ei juuri ole. Mutta ovatko pahat henget todellisuudessa kadonneet maailmasta? Evankeliumien kuvaama tapaus, jossa Jeesus ajaa pahat henget sikalaumaan, on hyvin mieliinpainuva. Jeesus myös antoi opetuslapsille selvän käskyn ja vallan ajaa pois pahoja henkiä. Tämän perusteella kirkko on kautta aikojen harjoittanut eksorkismia eli pahojen henkien pois ajamista. 1900-luvulla unohduksiin painunut eksorkismi sai uutta nostetta vuonna 1973 kauhuelokuva Manaajan myötä. Vaikka tositapahtumaan perustuvan elokuvan juoni oli mitä ilmeisimmin voimakkaasti väritetty, moni katolinen eksorkisti on kiittänyt sitä eksorkismin totuudenmukaisesta kuvauksesta. Vaikka eksorkismia harjoitetaan useissa kirkkokunnissa, järjestäytyneintä pahojen henkien pois ajaminen on juuri katolisessa kirkossa. Ensimmäiset viralliset ohjeet eksorkismiin tehtiin vuonna 1614 ja näitä ohjeita päivitettiin hieman vuonna 1999. Käytännössä ohjeet muodostuvat rukouksista, raamatunkohdista ja litanioista, joita käytetään eksorkismissa. Monissa rukouksissa hyvin suorasanaisesti käsketään demoneja poistumaan ihmisestä. Koko eksorkismikaavan lukemiseen kuluisi noin tunti, mutta useimmat eksorkistit käyttävät sitä vain soveltuvin osin. Tapauskuvausten ja kertomusten mukaan eksorkismi voi olla todella dramaattinen tilaisuus. Riivatuilla ihmisellä on kuvailtu olevan yliluonnollisia fyysisiä voimia ja usein he huutavat ja puhuvat tunnistamattomilla äänillä. Katolisen kirkon eksorkistit eivät lähtökohtaisesti usko, että ihminen on riivattu, vaan kaikki lääketieteelliset vaihtoehdot pitää selvittää sitä ennen. Moni eksorkisti sanoo pitävänsä vain muutamaa prosenttia tapauksista todellisina riivaustapauksina. Jaksossa kerromme, mitä eksorkistit pitävät riivauksen tunnusmerkkeinä. Ja mitä demonit oikeastaan ovat, langenneita enkeleitäkö? Voit lähettää jaksosta palautetta tai toivoa aiheita tuleviin jaksoihin Facebook-sivuillamme.…

1
Rasputin - ajoiko hullu munkki keisarikunnan tuhoon? 35:42

3 years fa35:42

35:42

Kerromme Rasputinin tarinan. Miten seksihullu munkki onnistui kietomaan keisariperheen sormensa ympärille? Ja millaista hänen uskonnollisuutensa oli? Rasputinia käsitellään historiankirjoituksessa usein poliittisena hahmona, vaikka hän oli munkki. Rasputin sai Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n hovissa täysin poikkeuksellisen ja omavaltaisen aseman sekä toimi tsaariperheen neuvonantajana. Rasputin ja hänen vaikutusvaltansa symboloi monelle Romanovien valtakauden viimeistenhetkien rappiota. Vuonna 1869 syntynyt Grigori Rasputin oli munkki, joka tunnettiin mystikkona ja parantajana. Hän pääsi keisarinna Aleksandran suosioon, koska hänen uskottiin kykenevän parantamaan tsaariperheen ainoan pojan Aleksein verenvuototaudin. Rasputinilla todella nähtiin parantajan kykyjä ja hän sai Aleksein terveydentilan usein kohenemaan. Rasputin oli poliittisesta vaikutusvallastaan huolimatta myös munkki. Hänen versionsa kristinuskosta oli varsin värikäs, erityisesti suhteessa seksuaalisuuteen. Rasputin tunnettiin voimakkaasta sukuvietistään ja huhut raiskauksista ja seksisuhteista hänen kannattajiensa kanssa seurasivat häntä. Hänellä väitettiin olleen suhde myös itsensä tsaarittaren kanssa. Toinen yleinen syytös oli, että Rasputin olisikuulunut hlysteihin. Tämä Venäjällä vaikuttanut erikoinen lahko, harrasti niin kutsuttua radenije-rituaalia, joka sisälsi ruoskintaa ja seksin harrastamista. Tämän poikkeuksellisen rituaalin katsottiin kollektiivisesti poistavan synninteon. Rasputinia ei koskaan kyetty osoittamaan hlystiksi, mutta tästä huolimatta on tärkeää sijoittaa hänet osaksi Venäjän silloisesta kristillistä kenttää. Tämä hyvin kirjava hengellinen kenttä antoi Rasputinille tilaa toimia, koska paljon hullumpiakin kristittyjä Venäjältä siis löytyi. Kun hän toimi luostarissa, Rasputin sai staretsin eli ohjaajavanhuksen arvonimen, minkä ansiosta hän saattoi toimia hengellisenä ohjaajana. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo myös Rasputinin kuoleman erikoiset käänteet.…

1
7 ja 666 - Raamatun pyhät ja pahat numerot 44:27

3 years fa44:27

44:27

Koulussa et varmaan opetellut teomatiikkaa, joten tarjoilemme jaksossa sen alkeet. Termi tarkoittaa Jumalan matematiikkaa. Aloitamme helpohkoista luvuista 7 ja 666. Ivan Panin oli matemaatikko, joka huomasi Raamatussa ja sen rakenteessa koodeja ja toistuvia lukuja. Hän väitti, että vastaavia ei löydy mistään muusta kirjasta. Panin yritti koko elämänsä ajan todistaa Raamatun todeksi matematiikan avulla. Itse hän uskoi onnistuneensa. Mutta mitä hänen löydöistään ja numerologiasta pitäisi ajatella?…

1
Vastaisku kronologiselle snobismille 40:59

3 years fa40:59

40:59

Olemmeko me fiksumpia kuin aiemmat sukupolvet? Ymmärrämmekö kristinuskon ytimen heitä paremmin? Kerromme miksi teemme podcastia ja miksi kirjoitimme kirjan.

1
Sairaan kovat paastoajat 42:21

3 years fa42:21

42:21

Paastoaminen on aina kuulunut olennaisesti kristinuskoon. Pääsiäistä edeltävä 40 päivän paasto perustuu Jeesuksen erämaavaellukseen mutta paastolla on nähty myös monia muita hengellisiä merkityksiä. Se nähdään mahdollisuutena hengelliseen syventymiseen mutta myös kilvoitteluna, joka jalostaa uskoa. Tietyt mystikot ja askeetikot ovat vieneet paastoamisen äärimmäisyyksiin, ja kristinuskon historia tuntee monia tapauksia, joissa kristityt ovat väitetysti eläneet pelkällä ehtoollisleivällä ja -viinillä, jotkut jopa vuosikymmenien ajan.Ilmiö tunnetaan nimellä inedia, joka tarkoittaa syömättömyyttä. Tapauksia tunnetaan kristinuskon lisäksi runsaasti myös muissa uskonnoissa. Ilmiötä on tutkittu viime aikoina, ja tulokset eivät ainakaan aukottomasti ole kyenneet osoittamaan kaikkia tapauksia huijauksiksi. Kirkon tunnetuin äärimmäinen paastoaja lienee 1300-luvulla elänyt mystikko Katariina Sienalainen. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo näistä piirteistä hänen elämässään. Katariinan kerrotaan kärsineen syömiseen liittyvistä ongelmista koko ikänsä, ja kertomusten mukaan hän lopulta kieltäytyi kaikesta muusta ruuasta kuin ehtoollisesta. Syöminen oli Katariina Sienalaiselle mitä ilmeisimmin hyvin vastenmielistä ja hänen katsotaankin kärsineen eräänlaisesta anoreksiasta. Tällaista uskonnollisuuteen liittyvää taudinkuvaa kutsutaan toisinaan nimityksellä anorexia mirabilis. Vuosisatojen jälkeen on mahdotonta arvioida, pärjäsikö Katariina Sienalainen todella vain syömällä pelkkää ehtoollista. Viime vuosisadalta tunnetaan useita vastaavia tapauksia, joita on päästy tutkimaan. Esimerkiksi ranskalainen Marthe Robin, saksalainen Therese Neumann ja portugalilainen Alexandrina Maria da Costa väitetysti selvisivät pelkällä ehtoollisella. Useimmat inedia-tapaukset paljastuvat huijauksiksi. Myös vaille ymmärrettävää selitystä jäävissä tapauksissa pitää ottaa huomioon huijauksen mahdollisuus. Tästä huolimatta Robinin, Neumannin ja Da Costan tapauksilla on paljon puolustajia, jotka vetoavat siihen, että heitä kaikkia tutkittiin sairaalaolosuhteissa. Tutkimukset eivät kyenneet näyttämään toteen huijausta. Podcast kuvaa Robinin ja Neumannin tapauksia. Kaikki nämä naiset olivat myös muutoin hyvin sairaita ja käytännössä vuoteenomia. Barthen ja Neumannin kerrotaan myös kärsineen stigmoista. Podcast pohtii paastoamisen lisäksi sairaalloisuuden ja kristinuskon liittoa. Myös Martti Luther kärsi monenlaisista kiusallisista vaivoista. Niistä huolimatta - tai ehkäpä osittain niiden vuoksi - hän kykeni luomaan vertaansa vailla olevan kirjallisen tuotannon.…

1
Miltä taivaassa näyttää? 40:55

3 years fa40:55

40:55

*EDIT: Otsikko vaihdettu* Taivaaseen liittyy paljon toiveita, jotka ovat jokaiselle hyvin henkilökohtaisia. Mutta mitä taivaasta voidaan tietää? Auttaako tässäkin asiassa Dante? Mitä sanoo Raamattu, mitä populaarikulttuuri? Voimmeko oppia jotakin kuolemanrajakokemuksista? Koska Raamattu ei kuvaile elämää taivaassa kovinkaan tarkasti, mielikuvitus on saanut paikata aukkoja. Ajatus taivaasta on monelle hyvin henkilökohtainen. Voisivatko esimerkiksi kuolemanrajakokemukset antaa meille tietoa taivaasta? Tiedeyhteisö ei ole päässyt lopputulokseen näiden kokemusten alkuperästä, vaikka niitä tutkitaan yllättävän paljon. Usko taivaaseen on kristinuskon keskeisimpiä opinkappaleita ja moni kristitty pitää sitä uskonsa tärkeimpänä asiana. Se tuo ihmisen elämään toivon näköalan, joka voi auttaa kestämään epävarman maailman uhkakuvia. Toisaalta taivaskaipuuseen liittyy väistämättömän maailmanlopun odotus. Podcast kysyy voiko tämä näköala taivaaseen aiheuttaa kristityissä myös välinpitämättömyyttä ympäristöstä? Jakso on viimeinen osa Dante-trilogiaa. Jumalaisen näytelmän Paratiisi-kirjassa olivat keskeisessä roolissa kardinaalihyveet. Mutta onko nykyaika unohtanut nämä hyveet? Ja mitä ylipäänsä ovat kardinaalihyveet, joihin Dante Alighierikin 700 vuotta sitten mielistyi? Taivasusko tuo kristityille toivoa, mutta voiko se myös johtaa vääränlaiseen välinpitämättömyyteen tästä maailmasta? Kristillisten kardinaalihyveiden joukkoon on laskettu rohkeus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja viisaus, jotka ovat peräisin jo Aristoteleelta. Keskiajan suuri kristillinen ajattelija Tuomas Akvinolainen lisäsi niiden joukkoon uskon, toivon ja rakkauden. Danten mielikuvituksellinen ja keskiaikainen taivaskuva korostaa hyveiden merkitystä kiinnostavalla tavalla. Jumalaisen näytelmän paratiisi kuvataan paikkana, joka on jakautunut eri taivaankappaleilla sijaitseviin tasoihin. Kirjan kertoja, siis Dante itse, vierailee kaikilla tasoilla ja tapaa niiden asujaimistoa. Alin taivas sijaitsee kuussa, seuraavat eri planeetoilla ja auringossa. Taivaan alemmille tasoille joutuivat ihmiset, jotka eivät olleet toteuttaneet elämässään rohkeuden, oikeudenmukaisuuden tai kohtuullisuuden kardinaalihyveitä. Ylemmille tasoille taas pääsivät ihmiset, jotka olivat toteuttaneet näitä ja lisäksi viisauden kardinaalihyvettä. Danten taivaan kahdeksas taso sijaitsee kiintotähdistössä. Siellä Dante kohtaa apostolit Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, jotka tenttaavat häntä uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Jumalaisen näytelmän lukija saa huomata, että hyveiden puute ei sulkenut ihmiseltä taivaan portteja, mutta korkeimpiin taivaisiin ei tässä suhteessa vajavaisilla ihmisillä ollut asiaa. Kardinaalihyveistä - tai muistakaan hyveistä - ei nyky-yhteiskunnassa juuri puhuta. Kirkko tuskin koskaan kehottaa ihmisiä vaalimaan hyveitä. Podcast pohtii, miksi hyveistä vaietaan. Varsin usein hyveiden sijaan perinteisiä paheita, kuten esimerkiksi ylpeyttä, ahneutta, vihaa ja himoa, on ryhdytty pitämään positiivisina luonteenominaisuuksina.…

1
Minne päin maailmaa apostolit päätyivät? 42:21

3 years fa42:21

42:21

Opetuslapset lähtivät Jeesuksen kuoleman jälkeen kukin omaan suuntaansa. Mitä heidän retkistään voidaan todellisuudessa tietää? Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso selvittää, minne kahdentoista apostolin jäljet johtavat. Opetuslapset liikkuivat isolla alueella ja heidän vaiheistaan on säilynyt iso määrä historiankirjoitusta ja legendoja. Tiettävästi vain Johannes säästyi marttyyrikuolemalta, muut apostolit teloitettiin eri tavoin. Pietarin vaiheet Roomassa ovat varsin hyvin tunnettuja. Perinteen mukaan Pietari itse halusi tulla naulituksi ristille väärinpäin, koska halusi osoittaa olevansa vähempiarvoisempi kuin Jeesus. Pietarin oletetulle hautapaikalle kohosi myöhemmin Pietarinkirkko. Johanneksen veljen Jaakobin kohtalo on kiehtova. Kuuluisa espanjalainen pyhiinvaellusreitti Camino de Santiago johtaa hänen hautapaikalleen Santiago de Compostelan katedraaliin. Hänen hautapaikkansa herättää yhä ihmetystä ja epäilyä, koska Jaakob tiettävästi teloitettiin Jerusalemissa. Perimätieto kertoo, että Jaakob olisi aiemmin ollut lähetystyössä Espanjassa, minkä vuoksi hänen ruumiinsa olisi kuoleman jälkeen kuljetettu sinne. Jaakobin hauta löydettiin tarinan mukaan uudestaan vasta 800-luvulla. Luultavasti pisimmälle apostoleista päätyi Tuomas, jonka jäljet johtavat Intian Chennaihin. Alueella vaikuttaa yhä noin kuusi miljoonaa tuomaskristittyä. Tämä ryhmä uskoo polveutuvansa Intian ensimmäisistä kristityistä. Apostoleiden retkiä on usein kyseenalaistettu ja yleisesti hyväksyttyjä todisteita kaikista niistä tuskin koskaan saadaan. Podcast pohtii, mitä retkistä ja niiden merkityksestä pitäisi ajatella. On mahdollista ajatella, että Jeesuksen lähetyskäsky sai apostolit toimimaan varsin sanatarkasti. Jeesus kehotti heitä tekemään kaikki kansat opetuslapsikseen, joten on luultavaa, että apostolit lähtivät kukin eri suuntiinsa. Siksi pitkät matkat eivät tunnu epäuskottavilta. Apostolit olivat valmiit kuolemaan uskonsa takia eivätkä siksi oletettavasti pelänneet matkojen koettelemuksia. Tarinat vievät heitä Intian ja Espanjan lisäksi Etiopiaan, Britanniaan, Armeniaan ja moneen muuhun maailmankolkkaan. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo jokaisen apostolin oletetun reitin.…

1
Miltä helvetti näyttää? Antaako Danten 700-vuotias kuvitelma osviittaa? 39:27

3 years fa39:27

39:27

Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso pohtii helvettiä ja siihen liittyviä uskomuksia. Dante Alighierin kirjoittama Jumalainen näytelmä ilmestyi vuonna 1321, mutta sen näyt helvetistä, kiirastulesta ja taivaasta ovat yhä monella tapaa ajankohtaisia. “Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää”, luki Danten kuvaamien helvetin porttien yläpuolella. Hän rakensi helvetin kerroksellisen kuilun muotoiseksi. Sen syövereissä ihmiset kärsivät erilaisten syntiensä mukaan kauhistuttavissa rangaistuksissa. Danten kertomus on vaikuttanut kristittyjen mielikuviin helvetistä luultavasti enemmän kuin mikään muu teos Raamattua lukuunottamatta. Nykyihmisen mielessä Jumalaisen näytelmän kuvaama ikuinen tuomio palavassa haudassa tai limaisessa joessa tuntuu kauhistuttavalta, mutta keskiajan ihminen saattoi kokea asian eri tavoin. Ympäröivä yhteiskunta oli niin epätasa-arvoinen, että kuolemanjälkeinen eriarvoisuus tuntui luontevalta - tai ainakin ymmärrettävämmältä kuin nykyisin. Podcast pohtii, miten suhtautuminen helvettiin on muuttunut kirkon sisällä. Jos nykyisin pelätään, että puhe helvetistä karkottaa ihmiset kirkosta, aikaisemmin asiaan suhtauduttiin päinvastoin. Helvetinpelko oli yksi kirkon suurimmista valttikorteista - kirkko pelasti ihmiset helvetiltä. Mutta miten muuttunut suhtautuminen helvettiin muuttaa kristinuskoa? Ainakaan kirkon jäsenkatoa tämä muutos ei ole pysäyttänyt. Toisaalta on hyvä muistaa, että kristittyjen ajatuksissa helvetistä on tavattu vuosien saatossa varsin erilaisia näkemyksiä. Yleisin ajatus on ollut, että helvettiin tuomitut ihmiset kärsivät siellä ikuisesti. Jo varhain tälle näkemykselle etsittiin vaihtoehtoja. Esitettiin, että ehkäpä ihmiset pääsevät aikansa kärsittyään helvetistä pois. Toinen ehdotus oli, että jossain vaiheessa helvetin tuli polttaa ihmiset olemattomiin. Ajatus siitä, että helvettiä ei ole lainkaan olemassa, on saanut suurempaa suosiota vasta kristinuskon tuoreimmissa vaiheissa. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast sukeltaa syvälle Danten helvetin eri tasoille, pohtii helvetin kuvauksia kirkkotaiteessa, Augustinuksen käsityksiä helvetistä ja miettii yleisesti helvetin merkitystä kristinuskolle. Osansa saavat myös salamanterit.…

1
Padre Pion stigmat - ihmetyksen ja epäilyn aihe 42:55

3 years fa42:55